Faktoja viron kielestä

Viroa puhutaan Euroopan pohjoisosassa. Tämä kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisiin kieliin. Tutkijoiden mukaan esihistorialliset suomalais-ugrilaiset heimot asuivat erittäin laajalla alueella, joka ulottui kauas Ural-vuoriston taakse, iranilaisten heimojen asuinsijoille. Kuitenkin noin 3000 vuotta eaa. he siirtyivät lähemmäs Itämerta, jossa he alkoivat luoda läheisiä kulttuurisia siteitä paikallisten balttilaisten heimojen kanssa. Arkeologisissa lähteissä nämä heimot on määritelty kampakeraamisen kulttuurin edustajiksi.
 

Viro on sukua liivin, suomen ja vatjan kielille, mutta eroaa naapurimaidensa Venäjän, Latvian ja Ruotsin kielistä. Viro ja suomi kehittyivät, kun niin sanottua varhaiskantasuomea viestinnässään käyttävät suomalais-ugrilaiset heimot jakautuivat.

Nykyviro eroaa paljon enemmän varhaiskantasuomesta kuin suomi; kuitenkin virossa käytetään yhä joitain arkaismeja, joita ei enää löydy suomesta.

Viroa puhuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Se on maailman toiseksi pienin kieli, jolla on virallisen kielen asema (pienin on islanti). Virallisena kielenä sitä käytetään Virossa ja vähemmistökielenä Venäjällä ja Latviassa.

Virossa on kaksi murretta: Pohjoinen (käytetään Tallinnassa) ja eteläinen (käytetään Tartossa). Pohjoista murretta käytetään myös Viron saarilla, Läänen, Harjun, Järvan ja Virun maakunnissa sekä Pärnun, Viljandin ja Tarton maakuntien pohjoisosissa. Saarilla käytetty viro muistuttaa selvästi ruotsia. Etelämurretta puhutaan Pärnun, Viljandin ja Tarton maakuntien eteläosissa.

Nykykirjallisuudessa käytettävä viron kieli perustuu pääosin pohjoiseen murteeseen. 1500-luvulta lähtien on ollut kaksi kirjakielen variaatiota, yksi molemmille maassa puhutuille murteille. Raamatun käännös, joka julkaistiin vuonna 1739, oli oleellinen vironkielisen kirjallisuuden kehityksessä, sillä se oli ensimmäinen lähde, joka sisälsi molemmat kielimuodot.

1800-luvun tunnetuimmat kielitieteilijät, jotka vaikuttivat aktiivisesti virolaisen kirjallisuuden syntyyn, olivat Ed. Ahrens, F.J. Wiedemann, J. Hurt ja M. Veske. Siitä lähtien virolainen kirjallisuus kehittyi nopeasti.

Viron kirjallisuuden kehitys oli kiehtovaa. 1800-luvun lopussa kielitieteilijä M. Veske aloitti liikkeen, jonka tarkoituksena oli sisällyttää tiettyjen murteiden foneettiset ominaisuudet kirjoitettuun kieleen. Tämä liike oli niin menestyksekäs, että jonkin aikaa Virossa oli kaksi rinnakkaista kirjakieltä.

Varhaisimmat lainasanat tulivat balttilaisista, germaanisista, indoiranilaisista ja slaavilaisista kielistä, kun taas uusimmat tulevat latviasta, venäjästä, saksasta ja ruotsista. Virossa on kuitenkin vain vähän kansainvälistä vaikutusta.

Kirjoitusjärjestelmä perustuu latinalaiseen aakkostoon, josta voi edelleen havaita saksan vaikutusta: se sisältää kolme itsenäistä kirjainta, joilla on diakriittinen merkki umlaut (Ä, Ö ja Ü).

Viro on kieli, jossa on runsaasti sijamuotoja, yhteensä 14. Meille tuttujen sijamuotojen, kuten nominatiivin ja genetiivin lisäksi on myös partitiivi (osa tai määrä objektista), illatiivi (liike kohti jotain tai johonkin), elatiivi (liike ulos tai pois jostain), allatiivi (liike jonnekin), adessiivi (oleminen jonkin päällä), ablatiivi (liike pois jostain), essiivi (sijainti tai olotila), translatiivi (vaihtamisen tai muuttumisen prosessi), komitatiivi tai saattaminen (jonkun seurassa oleminen) ja terminatiivi tai rajoittava tekijä (tilan ja ajan rajoitus).

Kielessä on paljon vokaaleja, jotka lajitellaan pituuden mukaan: lyhyt, puolipitkä, pitkä ja ylipitkä. Diftongit ja konsonantit voivat olla lyhyitä, puolipitkiä ja pitkiä. Virossa on 45 % vokaaleita ja 55 % konsonantteja.

Viron verbaalijärjestelmässä käytetään neljää aikamuotoa, joista yksi on preesens ja kolme menneitä muotoja. Futuurimuotoa ei ole.

Viron verbeillä voi olla kaksi infiniittimuotoa.

Pääpaino on aina sanan ensimmäisellä tavulla, toissijainen paino on kolmannella tavulla. Sanajärjestys on suhteellisen vapaa ja lauseiden merkitys voidaan ymmärtää myös silloin, kun ei käytetä oikeaa järjestystä.

Kaikilla substantiiveilla ja adjektiiveilla on sama pääte yksikössä ja monikossa. Monikon luomiseen käytetään erityisiä suffikseja. Yksi ja sama pronomini viittaa molempiin sukupuoliin, koska virossa ei ole kieliopillisia sukupuolia.

Virossa ei myöskään ole superlatiivia. Sen sijaan tehostepartikkeleja käytetään sanojen lopussa merkitsemässä laadun astetta.

Tässä kielessä on erottuva suhteellinen mieliala ja negatiivinen konjugaatio, mutta siinä ei ole prepositioita, joten ei ole mahdollista tehdä prepositioista verbejä. Siksi siinä on niin monia kieliopillisia sijamuotoja.

Sitä pidetään yhtenä maailman vaikeimmista kielistä.

Kielikoodi: ISO 639-1: et

Tarvitsetko käännöstä? Etsitkö kieliratkaisua tai konsultointia?
 

Valmistelemme sinulle räätälöidyn ratkaisun ja konsultoimme sinua kiinnostuksesi kohteisiin liittyen.

 

Lähetä kysely

Kieliyhdistelmät

Latvia-viro, viro-latvia, liettua-viro, viro-liettua, venäjä-viro, viro-venäjä, puola-viro, viro-puola, ukraina-viro, viro-ukraina, englanti-viro, viro-englanti, viro-espanja, espanja-viro, saksa-viro, viro-saksa, viro-viro, viro-viro, italia-viro, viro-italia, ranska-viro, viro-ranska, tanska-viro, viro-tanska, norja-viro, viro-norja, ruotsi-viro, viro-ruotsi, suomi-viro, viro-suomi ja muita.

UKK

Mikä on Skrivanek Baltic?

Skrivanek Baltic on sertifioitu käännöstoimisto, joka on toiminut ja tarjonnut korkealuokkaisia kielipalveluita Latviassa vuodesta 2003 lähtien.
Skrivanek on yksi maailman suurimmista kielipalvelujen tarjoajista yli 20 vuoden kokemuksella. Tällä hetkellä meillä on lähes 50 toimipistettä eri maissa: Yhdysvalloissa, Itävallassa, Belgiassa, Bulgariassa, Tšekin tasavallassa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Saksassa.

Millaisia palveluita tarjoatte?

Tarjoamme laajan valikoiman kielipalveluita – käännös- ja tulkkauspalveluita, lokalisointipalveluita, tekstin mukauttamista, tekstien kirjoittamista, taittoa ja kielikoulutusta. Tulkkausta järjestetään konferensseissa, liiketapaamisissa ja oikeudenkäyntimenettelyissä. Kääntäminen sisältää erikoiskäännöksiä ja yleisiä käännöksiä eri toimialoille.

Mitä käännöspalvelut maksavat?

Käännöspalvelun hinta lasketaan lähdekielen asiakirjan sanamäärän, kieliparin ja muiden tekijöiden perusteella.

Lähetä asiakirjasi meille, niin teemme sinulle tarjouksen palvelun hinnasta ennen kääntämisen aloittamista. Ilmaisen tarjouksen vastaanottaminen ei velvoita tekemään yhteistyötä kanssamme.